Aitojen marjojen ja hedelmien käytöstä mehuissa rangaistaan korkeammalla verolla

Esimerkki:

Makeuttamattomassa appelsiineista puristetussa luomutäysmehussa on verouudistuksen jälkeen tuplasti veroa verrattuna keinomakeuttajilla makeutettuun light kola -virvoitusjuomaan. Vastaavaa verokohtelu ei ole käytössä missään muussa EU‑maassa.

Mehut eroavat virvoitusjuomista juuri siten, että mehuissa käytetään pääsääntöisesti aitoja raaka-aineita eli marjoja ja hedelmiä.

Jos tuotteessa on enemmän kuin 0,5 % sokeria, siitä maksetaan nykyisin virvoitusjuomaveroa jo 22 senttiä/litra. Jos taas tuote on sokeriton (alle 0,5 % sokeria), veroa maksetaan vähemmän eli 11 senttiä/litra.

Lakimuutos rokottaa siis juuri aitojen marjojen ja hedelmien käyttöä juomissa, sillä hedelmissä, marjoissa ja täysmehuissa on aina luontaista sokeria yli 0,5 %.

Virvoitusjuomaveron tarkoitus on ollut hillitä limsojen kulutusta, eikä esim. aamupalalla nautittujen appelsiineista ja omenoista tehtyjen täysmehujen kulutusta.

Nyt toteutettu veromuutos kyseenalaistaa kuluttajien pyrkimyksen luonnollisten elintarvikkeiden käyttöön ja tukee keinotekoisten juomien myynnin kasvua.

« Takaisin

Mehuista ja marjakeitoista maksetaan Virvoitusjuomaveroa

Alun perin virvoitusjuomavero tuli käyttöön hillitsemään virvoitusjuomien kulutusta. Valtio halusi myös korvauksia sokeristen limsojen terveyshaitoista.

Nykyisin tämä "haittavero" koskee myös 100‑prosenttisia täysmehuja, mehujuomia, mehutiivisteitä, smoothieita sekä marjakeittoja. Onkin siis harhaanjohtavaa käyttää nimitystä virvoitusjuomavero.

Koska virvoitusjuomaveron maksaa tuotteen valmistaja, kauppa laskee oman katteensa virvoitusjuomaverollisesta hinnasta.

Virvoitusjuomaverosta maksetaan lisäksi myös arvonlisäveroa. Täten virvoitusjuomaveron kuluttajahintaa korottava vaikutus on selvästi suurempi kuin itse vero.

« Takaisin

Miksi sokeria verotetaan vain joissakin tuotteissa?

Kuusi suosituinta juomaa Suomessa ovat vesi, kahvi, maito, olut, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet. Nyt tulilinjalle joutuneet mehut ovat verrattain pieni tuoteryhmä myös suomalaisten sokerinsaannin kannalta.

Esimerkiksi suomalaisten makeuttamattomista 100 % täysmehuista saama sokerimäärä on moninverroin alhaisempi kuin vaikka maitojuomista saatu sokeri. Täysmehuissa on kuitenkin virvoitusjuomaveroa 22 snt/l, kun taas maidossa ja kahvissa ei ole veroa lainkaan.

Sokerinsaantiin liittyvät verotusperusteet tekevät virvoitusjuomaverosta kilpailua vääristävän, sillä veron kohdistaminen yhteen sokeria käyttävään elintarvikealaan suosii suoraan muuta sokeria käyttävää teollisuutta.

Itse sokerista ei Suomessa makseta erikseen veroa, eikä myöskään esim. jogurteista ja kekseistä, jotka sisältävät usein reilusti sokeria. Verotettaessa lisäveroilla vain kapeaa teollisuuden alaa ei voida samanaikaisesti puhua oikeudenmukaisesta verotuksesta.

« Takaisin

Mehutiivisteissä maksetaan veroa hanavedestä!

Virvoitusjuomaveroa maksetaan laimennettavista mehuista koko laimennussuhteen osalta eli myös kotona lisättävästä hanavedestä.

Esim. 1,5 litrasta mehutiivistettä, jossa laimennussuhde on 1+3, maksetaan virvoitusjuomaveroa valmiin juomamäärän mukaisesti eli kuudesta litrasta. Käytännössä tämä tarkoittaa euroissa 0,22 € x 6 litraa = 1,32 € virvoitusjuomaveroa /kannu.

Tällöin 1,5 litran tiivistemehukannun kuluttajahinnassa on veroa jopa 48 prosenttia (virvoitusjuomavero + ALV). Mikäli mukaan lasketaan vielä kaupan verosta saama kate, on veron vaikutus tuotteen hintaa lisäävästi jo yli 60 %. Tämä tarkoittaa pahimmillaan yli euron nousua kuluttajahintaan.

Kotona laimennettavien tiivistemehujen käyttöä tulisi veronkorotusten sijaan päinvastoin suosia esim. ympäristövaikutusten näkökulmasta.

Tiivistemehuilla on monta hyvää valintakriteeriä:

  • vähemmän logistisia kustannuksia ja kuljetuksia Suomen maanteillä
  • vähäisempi pakkausmateriaalin tarve, kun tuote myydään tiivistetyssä muodossa
  • ei kylmäsäilytyksen tarvetta

« Takaisin

Veronkorotuksella suora vaikutus alan työllisyyden heikkenemiseen

Virvoitusjuomavero/litra
2010
4,5 snt
2011
7,5 snt
2012
11 snt
2014
22 snt

Virvoitusjuomaveroa on jo vuosien 2011-2012 aikana korotettu kahteen otteeseen, mikä on johtanut mehutuotteiden kuluttajahintojen selkeään nousuun ja mehutuotteiden myyntivolyymin laskuun.

Yleinen taloudellinen tilanne ja jo aikaisempina vuosina tehdyt virvoitusjuomaveron korotukset ovat vähentäneet mehutuotteiden myyntiä Suomessa selvästi. Viimeisimmällä virvoitusjuomaveron korotuksella tulee olemaan selvä mehualan työllisyyttä heikentevä vaikutus. Alkuvuonna 2014 alalta on poistunut jo kymmeniä työpaikkoja

Suomen Elintarviketeollisuusliiton alaisen Mehu- ja säilyketeollisuusyhdistyksen näkemyksen mukaan valmisteveron tuplaaminen on merkittävä lisätaakka kotimaisille yrityksille ja uhkana koko mehualan toiminnalle Suomessa.

Valtiolle kertyi virvoitusjuomaverosta verotuloja vuonna 2013 arviolta n. 88 miljoonaa euroa. Tästä mehutuotteiden osuus on hieman yli kolmannes. (lähde: www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130109)

Veronkorotuksella valtio tavoittelee 55 miljoonaa euroa lisää verotuottoa. Virvoitusjuomaveron kertymä on valtiontalouden kannalta edelleen vaatimaton, mutta yksittäisten mehualan yritysten kannalta verotaakka on kohtuuton. Esim. Turussa mehuja valmistava Eckes‑Granini Finland Oy Ab maksoi virvoitusjuomaveroa vuonna 2013 jo n. 11,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 kyseinen vero voi vastaavasti nousta jo yli 20 miljoonaan euroon.

« Takaisin

Lähetä kommentteja tai kysymyksiä

Haluan, että minuun ollaan yhteydessä palautteen johdosta*









« Takaisin

Kiitos palautteestasi

Palautteesi on nyt lähetetty eteenpäin.

« Etusivulle
Elintarviketeollisuusliiton yhteydessä toimiva Mehu- ja säilyketeollisuusyhdistys edustaa Suomessa toimivia mehu-, hillo- ja säilykealan yrityksiä. Sen mehuja valmistavia jäseniä ovat Eckes‑Granini Finland Oy Ab, Orkla Foods Finland Oy, Herkkumaa Oy, Kaskein Marja Oy, Kiantama Oy, Maustaja Oy, Riitan Herkku Oy, Oy Roberts Ab, Saarioinen Oy sekä VIP‑Juicemaker Oy.